Vallila ja 12 sisustusunelmaa: Patrickin ja Millan yhteinen koti Tampereen Tammelassa
– Olin, että anteeks mitä, kun äiti soitti mulle alkuvuodesta, kun hän oli saanut tietää valinnan kohdistuneen minuun. Hän ei silloinkaan kertonut liikaa, vaan sanoi vaan, että soitapas tähän numeroon Vallilaan. Sieltähän sitten paljastui tosi iloisena yllätyksenä, että saan lahjaksi sisustusmuutoksen. Tyttöystäväni Millakin oli tosi innoissaan, kun kuuli asiasta. Hän on nyt leikkausaliharjoittelussa ja näkee lopputuloksen, kun tulee illalla kotiin, sanoo Patrick odotusta äänessään.
Patrick ja Milla ovat pitäneet yhtä nyt vuoden ajan. Molemmilla oli tiettyjä haaveita ja toiveita ensimmäisen yhteisen kodin suhteen.
– Mun tärkein toive oli hyvä ja tilava keittiö, jossa on tilaa kunnon ruokapöydälle. Tykkään kovasti laittaa ruokaa ja kokeilla eri reseptejä. Haen myös paljon inspiraatiota ruokablogeista. Vanhemmat ovat molemmat kokkeja, joten kyllä se tietty palo ruokaa ja keittiökokeiluja kohtaan tulee siltä suunnalta. Bravuurini on risotto. Viimeisellä sairaalajaksolla huonekaverini puoliso toi minulle maukkaita tatteja, joista sitten kotiin päästyäni loihdin herkullisen risoton.
Esteettömyys oli uuden kodin tärkein kriteeri. Milla toivoi, että kotona on paljon tilaa. Vahvasta sisustuskipinästä kertovat sisustuslehtien korkeat pinot. Milla on entiseltä ammatiltaan vaatetusompelija. Nyt joulukuussa hän valmistuu sairaanhoitajaksi.
– Millalla on meistä enemmän sisustussilmää. Hän tykkää sekoitella vanhaa ja uutta. Tämä on tällainen work in progress tämä meidän koti, Patrick nauraa.
Puhtaasti täysvalkoisesta kodista Patrickille tulisi hammaslääkärimäinen olo ja hän tykkääkin siitä, kun on käytetty tehostevärejä.
Elämä uusiksi 12 vuotta sitten
Auto-onnettomuus sattui kesäkuussa 2005. Patrick oli tuolloin 15-vuotias.
– Siinä iässä sitä on omasta mielestään kuolematon. Olin kahdeksan tuntia puristuksissa autossa, ennen kuin mut löydettiin. Kaksi viikkoa ennen onnettomuutta ja kolme viikkoa onnettomuuden jälkeen yksinkertaisesti katosivat mielestäni. Kuulin myöhemmin, että aivot sulkevat tiettyjä todella traumaattisia asioita pois, varjellakseen ihmistä. Myöhemmin unien kautta joitain asioita on palautunut mieleen.
Patrick jatkaa:
– Onnettomuudesta huolimatta koen, että olen saanut elämältä enemmän kuin mitä olen menettänyt. Toiset eivät pääse tällaisen asian yli koskaan. Multa siihen meni muutama viikko. Ne viikot olivat kyllä sairaan rankkoja, mutta sen jälkeen on menty nousujohteisesti eteenpäin. Kyllä mulla elämänarvot muuttuivat aika täysin 15-vuotiaana.
Patrick tekee jonkin verran keikkoja esimerkiksi yläasteilla ja autokouluissa ja käy kertomassa tarinansa mopoilevilla ja ajokortin kynnyksellä oleville nuorille.
– He näkevät, että näinkin voi käydä. Yksikin kerta tulin saliin, joka oli täynnä nuoria ja salissa oli kova pölinä päällä. Aloin puhua ja saman tien koko sali hiljeni. Kyllä se on ihan eri asia, että kertooko liikenneturvallisuudesta joku virkapukuinen poliisi vai kerronko minä.
Patrick harrastaa pyörätuolikorista ja käsipyöräilyä. Hän toimii myös vertaiskuntouttajana.
– Kun itse vammauduin, vertaiskuntouttajalla oli tosi suuri merkitys. Ei minulla ollut minkäänlaista käsitystä siitä, millaista elämä pyörätuolissa on. Vertaiskuntouttajastani näin, että tuo mieshän on itsenäinen ja pystyy ajamaan autoa. Saman kokeneiden kanssa harjoittelimme esimerkiksi sitä, miten sängystä siirrytään pyörätuoliin. Pienet onnistumiset ovat isoja. Tajusin, että tuun pärjäämään tuolista käsin. Ja alun jälkeen olenkin pärjännyt tosi itsenäisesti ja ilman avustajia. Omaiset joutuvat yleensä kärsimään eniten.
Patrick törmää välillä siihen, että ihmisillä ei aina ole käsitystä vammaisen arjesta.
– Pyrin kuitenkin aina edistämään asioita hyvän kautta. Esimerkiksi: tykkään kovasti käydä katsomassa jalkapalloa pubissa. Kantispubini vessan ovi oli kuitenkin niin kapea, etten päässyt kulkemaan siitä. Kysyin pubin pitäjältä suoraan ja ystävällisesti, että saisiko vessan ovea levennettyä, jotta siitä mahtuisi kulkemaan pyörätuolin kanssa. Ja kyllähän se onnistui.
Tammelassa on hyvä asua
Patrick ja Milla viihtyvät hyvin Tammelassa, Tampereen keskustassa.
– Tämä on niin keskeisellä paikalla: kaikki on mulle kelausmatkan päässä. Kun muutin aikaisemmin Tammelasta Hatanpäälle, kaipasin heti takaisin. Yksi meidän yhteinen unelma kyllä on, että muuttaisimme pääkaupunkiseudulle joskus tulevaisuudessa. Työllistymismahdollisuudet ovat siellä paremmat. Mutta sitten taas, me tykätään Tampereesta kyllä tosi paljon.
Isomman kaliiberin haave on muutto ulkomaille tulevaisuudessa.
– Kesän sairaalajakson jälkeen mennään ensin päivä ja sitten viikko kerrallaan. Mutta kyllä mä näen itseni sitten aikanaan viettämässä onnellisia eläkepäiviä viinitilalla Toscanassa, Patrick myhäilee.
Sisustusmuutos: mustaa, valkoista, harmaata ja sinistä sekä upeita luontoaiheita
Koti on paikka, jossa rauhoitutaan. Kun Patrick vielä asui itsekseen, koti tuntui väliaikaiselta paikalta. Yhteinen koti tuntuu nyt eri tavalla kodilta.
Kuvat ennen sisustusmuutosta
Sisustusmuutoksessa Patrickin ja Millan keittiö ja olohuone saivat Vallilan kuosisuunnittelija Vilma Pellisen Tiira-verhot: sekä tyylikkäät grafiitinharmaat verhot että valoa kauniisti läpäisevät valkoiset Tiira Fancy -valmisverhot. Tiira-kuosissa lentelevät kalatiirat, jotka viettävät suuren osan elämästään merellä.
Keittiönpöydän alle ja olohuoneeseen valittiin Riina Kuikan suunnittelema Juuri-matto. Kiehtovan mustavalkoisen maton kuvioinnissa näkyy laajalle levittäytyvä juuristo. Keittiötekstiileitä ja astioita koristaa Vallilan suunnittelija Eveliina Netin kaunis mustavalkoinen Kerttu-kuosi. Eveliina kertoi, että hän nappasi inspiraation kuosiin kansallispukujen nauhojen taidokkaista koristeluista. Kerttu-kuosin kuviointi on tiheää, ja kuosi kutsuukin katsojaa lähemmäs ihastelemaan sen yksityiskohtia.
Olohuoneen sohvalla pehmeyttä tuovat mustavalkoiset ja valkomustat Ropina-koristetyynyt sekä muhkeat Norppa-tyynyt. Pistekuviollinen ja vangitseva Ropina-kuosi on yksi muotoilija Mikko Laakkosen yhdessä Vallilan Design Studion kanssa luomista erikoismallistokuoseista. Tyylikästä kuosia katsellessa voi nähdä sadepisaroiden osuvan ikkunaan. Riina Kuikan Norppa-tyynyssä puolestaan köllöttelee viiksekäs Norppa-veijari.
Kurkistetaan myös makuuhuoneen sisustusmuutokseen. Sänkyyn valittiin kauniit vedensiniset Harju-pussilakanasetit: Vallilan kuosisuunnittelija Matleena Issakaisen Harju-kuosi vangitsee Punkaharjun upean kansallismaiseman. Kuosissa jylhien männynrunkojen välistä pilkottaa kaunis järvi- ja saarimaisema. Sängyllä tepastelee myös mesikämmen Karhunkierros-tyynynpäällisessä. Harju-teema toistuu myös ikkunoiden tyylikkään harmaissa verhoissa. Sängyllä voi rentoutua vaikkapa sisustuslehden kanssa ja teekupposen kera.
Sisustusmuutospäivän ja Tampere-retken iltana puhelimeeni kilahtaa viesti: Nyt kyllä osui ja upposi! Milla oli tullut leikkaussaliharjoittelusta kotiin ja oli tosi innoissaan uudesta sisustuksesta. Näissä puitteissa on hyvä loihtia uusia herkullisia luomuksia keittiössä ja haaveilla tulevista yhteisistä reissuista.
Vuonna 2017 Vallila toteuttaa 12 sisustusunelmaa - työllä, tuella ja tekstiileillä. Etsimme joulu–tammikuussa avoimen haun kautta ympäri Suomea monimuotoisia perheitä ja vahvoja yhteisöjä, jotka kaipasivat apua muutosprojekteihinsa. Dokumentoimme jokaisen muutoksen sanoin, kuvin tai videoin. Tervetuloa tutustumaan kohteisiin blogissamme!