Vallila ja 12 sisustusunelmaa: Äimäraution siirtolapuutarha on Oulun oma kesäparatiisi ja Emmerdale

Vallila ja 12 sisustusunelmaa: Äimäraution siirtolapuutarha on Oulun oma kesäparatiisi ja Emmerdale

”Sen piti olla vain tavallinen sunnuntai-kävely heinäkuisena iltapäivänä. Ohimennen ja pikaisesti, koska en ollut koskaan ennen siirtolapuutarha-alueella käynyt, koskaan enkä missään.

Puutarha lumosi minut heti ja totaalisesti. Vehreiden pensasaitojen lomasta pilkottivat pikkuruiset mökit herkullisissa väreissä. Vaaleanpunaisia piparkakku-unelmia ja lämpöä huokuva punainen mummon mökki. Pihojen kukkaloisto, värit ja tuoksut. Vastaantulijat tervehtivät iloisesti, mikä hätkähdytti ensin, mutta seuraavassa hetkessä tervehdin jo itsekin takaisin, tuntien suurta yhteenkuuluvuutta näinkin pienestä asiasta. Tuntemattoman tervehtimisestä. Ajattelin ja tunsin heti kuuluvani tänne.

Kerhotalon ilmoitustaululla luki myydään mökki, jonka pihassa kasvaa iso tammi. Palsta oli aivan alueen toisella laidalla, korkean rehevöityneen pensasaidan takana. Portista sisään kurkistaessa näki villiintyneen kasvillisuuden takana maailman sympaattisimman mökin, joka nukkui ruususen unta suuren tammen kainalossa. Rakastuin välittömästi! Kolmen viikon päästä tästä ensikohtaamisesta olin mökin onnellinen omistaja.”

Se oli totaalirakkautta, kertoo Piia Väyrynen, Äimäraution Siirtolapuutarha ry:n puheenjohtaja. Tuosta sunnuntaikävelystä on nyt neljä vuotta. Piian oma mökki komeilee myös siirtolapuutarhan juhlavuoden kalenterin yhdellä aukeamalla: kuvassa mökki ja kaunis kasvihuone kylpevät ilta-auringossa. Istumme Piian kanssa kerhotalon isossa salissa, joka on siirtolapuutarhan yhteinen olohuone ja kohtaamispaikka. Takkatuli rätisee ja lämmittää, ja keittiöstä kantautuu marjasadosta loihdittujen leivonnaisten ihana tuoksu. 



Kesälauantaisin täällä, kesäisen paratiisin keskellä, toimii kesäkahvila, jonka herkut keittiöemäntä on valmistanut puutarhan antimista. Kerhotalossa on tanssittu häitä, riemuittu yöttömän yön juhlissa, vietetty ylioppilasjuhlia ja merkkipäiviä. Yksi nuoripari, puutarhureita molemmat, meni täällä naimisiin kesällä. Vilkkaalla kesäkaudella tapahtuu: on puistojoogaa, avoimien ovien tempausta, taimimyyntiä, puutarhanhoitokursseja ja tietysti loppukesän huipennuksena elojuhlat.

Siirtolapuutarhayhdistyksellä on yhteensä 166 mökkiä, ja ihmisiä alueella on kolmisen sataa viettämässä puutarhakautta aina aikaisesta keväästä myöhään syksylle. Pihojen rapsuttelu ja kuopsuttelu alkaa alkukeväästä heti, kun se vain on mahdollista, ja virallinen kausi käynnistyy vapusta. Talvisin siirtolapuutarha nukkuu talviunta. Alueella on myös oma kirjasto, sauna, tennis- ja petankkikenttä, venekerhokin. Tuotteliaan kuuloinen lasten kesäkerho on tuottanut muun muassa oman lyhytelokuvan ja lehden. Tänä vuonna toimintaan saatiin avustusta Oulun lähidemokratiatoimikunnalta.



– Tämä on ihana oma yhteisö: lämmin ja tiivis. Kaikilla meillä täällä on sama harrastus ja intohimo. Naapurit ovat lähellä ja jokaista vastaantulijaa tervehditään. Yksinkin saat olla jos haluat, mutta mikä parasta, ei tarvitse olla, Piia kuvaa paikkaa.

– Hyvin erilaiset ihmiset kohtaavat täällä keskellä Suomen kauneinta vuodenaikaa. Kyllä täällä koetaan myös suuria tunteita, laidasta laitaan. Tämä paikka onkin kuin Emmerdale.

Jokainen toteuttaa täällä omaa puutarhaunelmaansa, kukin omalla tavallaan, omalla palstallaan. Yhden unelma on ruusujen kukoistus ja toisen edellisvuotta suurempi ja maukkaampi porkkanasato. Jaettu unelma on myös Äimäraution hengen ja yhteisöllisyyden varjeleminen. Puutarhureiden ikähaitari on pikkupuutarhureista vaareihin. Täällä ikä menettää merkityksensä. Piian sanoin parasta Äimärautiossa ovat ihmissuhteet ja omaan elämään tulleet uudet ihmiset.



Urbaani kehto, jossa elämä on hyvin erilaista kuin asfaltin päällä

Miksi siirtolapuutarhaelämäntapa ja palstaviljely ovat nyt niin suosittuja?

– Yksi syy on varmasti se, että ihmisillä ei ole enää mummoloita samalla tavalla kuin aikaisemmin: ei ole tilaa kirmata eikä niityllä märehtiviä lehmiä. Ihmiset kaipaavat vastapainoa kaupungissa olemiselle. Lisäksi tämä on niin kätevää ja tosi lähellä: kuka jaksaa enää lähteä arjessa mökille sadan kilsan päähän? Tämä on tällainen urbaani kehto, jossa aika pysähtyy. Tai no, ainakin hidastuu huomattavasti. Meno on kuin hidastetusta elokuvasta. Elämänmenossa täällä on iso kontrasti arkeen asfaltin päällä. Tämä on myös niin fiilisjuttu: jos ei kolahda, niin sitten ei.

Tämän kauden kohokohta oli ehdottomasti yhdistyksen 70-vuotisjuhlat. Kerhotalosta ja pihapiiristä loihdittiin englantilainen puutarha: oli valkoiset teltat, viirejä, ihmiset pukeutuivat juhlaan ja päivä oli yksi kesän kauneimmista.

– Meillä oli tosi makeat juhlat. Ja ne jatkot: purun jälkeen nostimme kuohuviinimaljat talkoolaisten kanssa. Pikku hiljaa sana kiiri, ja väkeä ilmestyi paikalle monelta suunnalta. Lopulta meitä oli tässä iso joukko istumassa kesäiltaa. Täällä on se ihana asenne, että tänne vaan kaikki, tervetuloa, kyllä tänne mahtuu.

Kerhotalon uudet sävyt

Suomi täyttää 100 vuotta ja Äimäraution siirtolapuutarha täytti tosiaankin 70 vuotta. Siirtolapuutarhayhdistyksen toiveena oli kerhotalon juhlasalin sisustuksen päivittäminen uusilla ja raikkailla sävyillä, paikan tyyliä ja henkeä vaalien. Kerhotalo on aktiivisessa käytössä ja lukuisten tapahtumien näyttämö.

– Haimme mukaan Vallilan muutosprojektikohteeksi, koska mielestämme yhteinen olohuoneemme ansaitsi juhlavuonna juhlapuvun.





Pitkän linjan äimärautiolainen Mertsi vinkkasi hausta Piialle, joka sanataiturina laittoi hakemuksen vetämään.

Sisustusmuutoksessa kerhotalon juhlasalin pitkät pöydät saivat Vallilan Charlotte-vahakankaasta valmistetut pöytäliinat. Charlotte-kankaan lempeä kukkakuosi on Vallilan kuosisuunnittelijan Tanja Orsjoen luomus. Lattialle levitettiin rytmikkäät sinisävyiset Hilla-matot. Pehmeyttä tilaan tuovat myös syksyisestä sadonkorjuujuhlasta inspiroituneet Linnea-tyynyt. Keittiöön valittiin myös kapat viehkeällä Lilja-kuosilla.







Turinatuokiomme päätteeksi Piia haluaa vielä kiittää kaikkia yhdistyksen jäseniä, tästä kaudesta, onnistuneista juhlista, ja no kaikesta. Siirtolapuutarhan pitää kukoistuksessa yhteinen tekeminen ja laskemattomat vapaaehtoistunnit. Yhden naisen projekti tämä ei todellakaan ole, vaan yhteisö on kaikki kaikessa.

– Tämä on mulle toinen koti. En oikein edes ymmärrä, mitä olen tehnyt vapaa-ajallani ennen tätä. Edelleen nyt vuosien päästä en kyllästy siihen tunteeseen, kun astun omalle pihalleni. Siinä hetkessä sielu lepää. Sydämen valtaa hyvänolon tunne, jota ei muualta saa.



Vuonna 2017 Vallila toteuttaa 12 sisustusunelmaa - työllä, tuella ja tekstiileillä. Etsimme joulu–tammikuussa avoimen haun kautta ympäri Suomea monimuotoisia perheitä ja vahvoja yhteisöjä, jotka kaipasivat apua muutosprojekteihinsa. Dokumentoimme jokaisen muutoksen sanoin, kuvin tai videoin. Tervetuloa tutustumaan kohteisiin blogissamme!

Takaisin blogiin
  • Howard Smith - painokankaiden suunnannäyttäjä

    Howard Smith - painokankaiden suunnannäyttäjä

      Vallilan valtasi 60-luvun loppupuolella vapautuneen ilmapiirin luova aalto. Yritys oli tehnyt ensimmäisen sukupolvenvaihdoksen, kun Otto Bernerin poika Rudolf Berner otti langat käsiinsä ja vahvisti Vallilan sisustuskankaiden tuotantoa oman tekstiilisuunnittelun...

  • Iki-ihanat kukkakuosit

    Iki-ihanat kukkakuosit

    Villityksiä tulee ja menee, mutta kukkakuosit pysyvät aina muodissa. Me Vallilalla rakastamme kukkakuoseja ja siksi meiltä löytyykin niitä monenlaisia. Tutustu alta 12 ihanaan kukkakuosiimme ja tilaa suosikkisi TÄÄLTÄ.  Graafiset kukkakuosit Makeba Klassikon aseman saavuttanut Howart...

  • Vallila SS2022 Ervin Latimer Tove

    SS2022: Värillä on väliä

    Kevään ja kesän 2022 mallistossa Vallilan ydin herää taas näkyvästi eloon: Olemme väritalo ja se näkyy designissamme. Iloiset ja rohkeat värit ovat osa dna:tamme, jonka taitavat suunnittelijamme meille mallistojemme myötä...

1 / 3