– Elämä Kitinkannuksessa on ollut erittäin viihtyisää sen takia, että ennen asuin kotona ja siellähän ei niin paljon päässyt ulos käymään. Mutta täällähän kun tulee omasta huoneesta ulos, niin on kavereita. Täällä on tullut paljon hyviä ystäviä.
Näin kertoo kolmisen vuotta Kitinkannuksessa asustanut Raili.
– Parasta on harrastepaja. Täällä on paljon aktiviteetteja ja eri ryhmiä, peliryhmiä, bingoa, se harrastepaja, sanaleikkejä ja kaikkea muutakin. Täällä pääsee tekemään. On matkoja taidenäyttelyihin ja konsertteihin. Olen utelias elämälle.
Railin silmät loistavat, kun hän mainitsee ompelun. Ompelukone on kaikista tärkein. Raili painaa toisella kädellä poljinta ja ohjaa toisella kädellä ommelta. Kitinkannuksessa on myös paljon ystäviä:
– Kuntoutukseen tulevat pojat on hauskoja. Me sanotaan täällä, että voi sinäkin olet vielä täällä! Huumori kukkii täällä erittäin paljon. Juttelutuokiot ovat tärkeitä. Ja kun joku veteraaneista nukkuu pois, sytytämme hänelle aina kynttilän pyhäinpäivänä. Ne ovat juhlallisia tilaisuuksia.
Raili muutti miehensä kanssa Ruotsiin vuonna -66 työn perässä. Lapset tulivat takaisin Suomeen jo 25 vuotta sitten ja asuvat yhä täällä.
– Olen asunut niin kauan Ruotsissa, 36 ja puoli vuotta. Se oli haaveena aina, että muutetaan sitten Suomeen, kun eläkkeelle päästään. Ja niinhän minä tulin sitten yksin, kun aviopuoliso kuoli Ruotsissa. Olen niin tyytyväinen, kun olen Suomeen päässyt takaisin. Kyllä minä tykkään, että se on hyvä asua täällä. Semmonen asia myös, että kun vieraan kielen opettelee, niin sitten kun tulee vanhaksi, niin se, minkä on viimeksi oppinut, se ensiksi häviää. Ainakin tulen ymmärretyksi, kun saan suomen kieltä puhua.
Kysyttäessä mikä on parasta Suomessa, Raili vastaa, että kaikki.
– Kyllä minusta täällä on hyvin asiat kuitenkin, vaikka paljon sanotaan, että ei olisi. Kyllä minä olen kiitollinen, että saadaan asua vapaassa Suomessa.
Railille luonto on tärkeää, se tekee mielen iloiseksi. Hänen huoneensa ikkunasta avautuu männikkömetsä, ja kesällä kukkivat suopursut. Kesän tullen pystyy myös itse menemään rullatuolilla ulos.
Tulevaisuuden Suomelta Raili toivoo, että Suomi olisi itsenäinen niin kuin nytkin. Ja että ilman puhtaus ja luonto säilyisivät.
Kitinkannus toi robottikävelyn ensimmäisenä Suomeen
– Opin kunnolla tuntemaan tämän paikan juhannuksena 2005, kun isän eno oli täällä hoidettavana. Hän oli tuolloin 91-vuotias. Kävin täällä harva se päivä ja koska en ole mikään tuppisuu, opin tuntemaan talon asukkaita. Kyllä ihmiset ovat tyytyväisiä täällä. Täällä ei olla koko ajan paapomassa ja tänne tullaan niin kuin tultaisi kotiin, sanoo Risto Pouttu.
Risto istuu Kitinkannuksen hallituksessa ja edustaa sotainvalidien näkökulmaa Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtajana. Risto näkee Kitinkannuksen tulevaisuuden valoisana.
– Näen, että Kitinkannuksella on hyvät toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Toivon vaan, että sote-päättäjät osaisivat hyödyntää Kitinkannuksen keskeisen sijainnin ja talossa olevan erikoisosaamisen. Meidän täytyy tehdä itseämme tunnetuksi ulkomaillakin, Risto visioi.
Kitinkannuksen kuntoutuslaitos on ollut toiminnassa 27 vuotta. Talossa on yli 30 asukaspaikkaa, ja talon täyttöaste on koko ajan 100. Sotaveteraaneja asuu talossa kaksi.
Suomen ensimmäinen kävelyrobotti hankittiin Kitinkannukseen vuonna 2010. Nykyään laitteita löytyy Suomesta neljä. Lokomat-kävelyrobottia suositellaan muun muassa halvauspotilaille. Robotin ideana on laittaa asiakas kävelemään robotin ohjaamana valjaiden, kevennyslaitteiston ja juoksumaton avulla. Robotin käyttäminen aktivoi liikeratoja ja tekee hyvää elintoiminnoille.
Kitinkannuksessa työskentelee tällä hetkellä 36 työntekijää.
– Täällä henkilökunnan asenne on se, että ei vaan olla töissä vaan halutaan olla töissä juuri täällä. Kyllä sitä täytyy olla sisäinen palo, että haluaa tehdä tätä työtä, sanoo Risto.
Sisustusmuutos: Kitinkannuksen juhlasali koristeltiin vahvoin luontokuosein
Kitinkannuslaiset kertoivat sisustusmuutoshakemuksessaan, että luonto ilahduttaa asukkaita ja työntekijöitä jokainen päivä. Halusimme tuoda Kitinkannuksen juhlasaliin palan kaunista Suomen luontoa ja kansallismaisemaamme. Kitinkannuksen liikunta/juhlasalin ikkunoiden ja peilipintojen edessä olevat raskaat yksiväriset verhot korvattiin kauniilla Koli-verhoilla. 
Ikkunoiden eteen tulevat verhot vuoritettiin pimennyskankaalla. Koli on Vallilan kuosisuunnittelija Riina Kuikan kaunis maisemakuosi, joka taltioi otoksen suomalaista kansallismaisemaa ja Kolin vaarojen rinteitä. Koli-kuosi tuo tilaan levollisuutta ja luonnon rauhaa.
Juhlasalin seinille tehtiin sisustustauluja Vallilan AW17 Uljas Suomi -syyssesongin kankaista. Mukana ovat Lapin luonnon lumoa huokuva Kuru, upea Kuutamo, seesteinen ja vangitseva Iltalento, tunnelmallinen Kajo sekä vaaleapohjainen kaunis Suopursu.
Kuvauspäivämme päätteeksi saimme osallistua Kitinkannuksen pikkujoulujuhlaan. Joululaulujen täyttäessä huoneen katse kiersi yhteen kerääntyneissä asukkaissa ja taustalla näkyvissä maalauksellisissa kuoseissa. Suomi 100 -juhlavuosi ja teema Yhdessä tuntuvat sillä hetkellä jotenkin hyvin käsinkosketeltavilta. Meillä on hieno maa. Kiitos Kitinkannus ja kiitos Suomi.
Vuonna 2017 Vallila toteuttaa 12 sisustusunelmaa - työllä, tuella ja tekstiileillä. Etsimme joulu–tammikuussa avoimen haun kautta ympäri Suomea monimuotoisia perheitä ja vahvoja yhteisöjä, jotka kaipasivat apua muutosprojekteihinsa. Dokumentoimme jokaisen muutoksen sanoin, kuvin tai videoin. Tervetuloa tutustumaan kohteisiin blogissamme!
